Muutama sana pöytäfutiksesta...

Ahoj! Aattelin kertoa mun työviikosta että saisitte vähän paremmin käsitystä mitä mä täälä teen. Enimmäkseen oon itse likusakissa mutta monesti pääsen päiväksi tekee jotain muuta esim. katutyötä tai viime viikolla olin kattomassa pöytäfutis turnausta! Tää työ on tosi kivaa ja vaihtelevaa. Nyt varsinkin kun nuoret ovat tutustuneet muhun ja uskaltavat puhua englantia. 

Maanantai:

Maanantaina menin normaalisti kolmen aikoihin töihin Likusakkiin. Tuuli oli tuonut roskia Likusakin oven edustalle ja ympärille joten aloitin päivän siistimällä ympäristöä kivemman näköiseksi. Alku päivästä ei nuoria näkynyt, joten Zuzanan kanssa siivoiltiin muutenki Likusakissa sekä kiristeltiin penkkien ja tuolien ruuveja. Vihdoin nuoretkin saapuivat paikalle jonka jälkeeen pelasin todella todella todella paljon pöytäfutista. Sitä mun työ enimmäkseen on että pelailen nuorten kanssa.

Nuoret tulivat pyytämään mua niitten kaa ulos pelamaan futista.  Jes! Likusakista noin 200 metrin päässä on pieni futiskenttä jonne menimme ja pelailimme siellä ainakin tunnin verran koska oli todella hyvä sää. Kun palasimme takaisin Likusakille nuoria alkoi yhtäkkiä kiinnostaa suomalaiset kirosanat... Suljimme Likusakin seitsemältä jonka jälkeen lähdimme työkavereittenkaa yhdessä syömään. Mulla on aivan mahtava työporukka varsinki kun melkein kaikki puhuvat tosi hyvää englantia joten syömässä ollessa puhuimme englantia koko ajan. Keskustelimme aika paljon töistä. Ja musta on tosi kiva että he haluavat tietää mitä mää ajattelen niitten työskentelystä ja miten mää nään kaikki tilanteet, koska en tsekki puhu enkä ymmärrä saatan huomata enemmän asioita kun seuraan vain elekieltä. Oli kyllä aivan mahtava työpäivä! 

Tiistai: 

Jei tänään pääsin pelaa lasersotaa! Menin neljäksi paikkaan missä pelattiin lasersotaa. Asiakkaat tulivat sinne myös neljäksi. Oli tosi kivaa että pojat halusivat mut niitten puolelle. Paitsi et niitä ehkä harmitti jälkeen päin koska olin huonoin kaikista... 

Lasersodan jälkeen paikalle tuli valokuvaaja joka otti kuvia meistä, etä ne voi laittaa uusiin esitteisiin. Asiakkaat lähtivät mutta jäin Honzan ja Síman kanssa ottamaan kuvia jossa mää esitin asiakasta. Jos musta jotakin tänne jää niin ainakin kuva esitteeseen. :) Sen jälkeen lähdimme vielä kiertelemään ja tekemään katutyötä. Mutta koska nuoria ei näkyny menimme työpäivän päätteeksi syömään yhteen paikkaan mistä  asiakkaat voivat hankkia ensimmäisen työpaikan. Ja taas oli tosi kiva päivä :) 

Keskiviikko:

Tänään oli normaali työpäivä klo. 15-19. Asiakkaita kävi todella vähän joten se oli vaan hengailua. Oikeasti tästä päivästä ei oikein ole mitään kerrottavaa. Paitsi että pelasin tosi paljon kuvassa näkyvää peliä.

Torstai:


Tänään oli töissä super kiva päivä! Päivä starttasi klo. 15 kuten yleensäkkin, joten kerkesin aamulla kirjoitella postikortteja ja viedä ne postiin. Itse työpäivä tosi alko sillä että herättelin mun työkavereita. (kirjaimellisesti herätin sohvalle torkahtaneen kolleegani) Ensimmäiseen puoleen tuntiin paikalla ei ollu ketään muita kuin me työntekijät. Lopulta sinne saapui muutama poika, mutta he suuntasivat suoraan tietokoneille. Lopulta sinne tuli yksi poika joka haluaa aina pelata mun kanssa pöytäfutista :) Lopulta meillä oli tosi totinen nelin peli hänen ja kahden muun ohjaajan kanssa. Siinä vierähti tosi nopeaa puoltuntia. Lopulta likusakiin saapui jo muita asiakkaita.

Eräs tyttö kertoi (tai no ohjaaja kertoi, koska tyttö ei puhunut englantia), että hän haluaisi olla ja keskustella mun kanssa mutta häneltä ei vain englanti luonnistu. No keskustelin sitten hänen kanssaa (ohjaaja tosin toimi tulkkina) mun koulutuksesta ja koulusta. Tyttö halusi että puhun lyhyen pätkän suomea koska se kuulostaa niin siistiltä! Lopulta tokaisin että ehkä mun vaan pitää alkaa opiskelee tsekkiä. Tyttö kysyi mitä sitten osaan jo tsekiksi. sanoin "miluji te" ja tyttöllä tuli niinkuin apteekin hyllyltä suomennos "minä rakastan sinua". Kerroin jos hän noin hyvin osaa jo suomea nii kyllä sen englanninki pitäisi alkaa onnistuu. Likusakkiin tuli Kaja niminen tyttö kenen kanssa tuun tosi hyvin toimeen. Honza kertoi että Kaja pelkää olla mun kanssa koska hänellä ei ole niin hyvä englanti. Mutta  Honza oli selventänyt ettei mun äidinkieli ole englanti joten ei sillä niin väliä ole. Pelasimme Kajankaa taaaaas jälleen kerran pöytäfutista, ja vitsailimme samalla. Pakko kyllä sanoa että eniten oon täälä varmaan kehittyny siinä pöytäfutiksen peluussa koska sitä mun päivät enimmäkseen on, mutta en valita se on kivaan ja nuoret rentoutuu siinä jolloin niille on helpompi puhua. Työpäivän jälkeen kuljen aina joitteinki työkavereiteni kanssa samalla tramilla kotiin, joten käytin tänään tilaisuuden hyödyksi ja kyselin vähän enemmän työstä ja kaikesta muusta mitä he tekevät.

 Honza kertoi että he saavat rahoituksen työhönsä kaupungilta ja paikoin joiltain yksityisiltä yrityksiltä. Likusakkiin pääsee asiakkaaksi yksinkertaisesti allekirjoittamalla paperi lapun, missä lukee säännöt johon nuori suostuu jne. Tämän jälkeen alkavat kirjoittaa "päiväkirjaa" asiakkaasta mikä siis meinaa sitä että he dokumentoivat kaikki keskustelut mitä he ovat käyneet asiakkaan kanssa. Vuoden jälkeen he käyvät yhdessä päiväkirjan asiakkaan kanssa läpi.

Perjantai:

Tänään oli aikanen aamu menin töihin jo puoli ysiksi, koska tänään oli SIIVOUS PÄIVÄ! Likusak voitti jostain ( jäi vähän epäselväksi mistä) kilpailusta lahjakortin ikeaan. Elikkä tänään piti heittää vanhoja romuja pois tieltä ja siivota ennenkuin ikean kuorma tulee. Itse tänään pesin kaikki ikkunat, pingispöydän ja futispöydät. Sitten ikeasta työmiehet tulivat likusakkiin kokoamaan kaikki uudet tavarat. Sen jälkeen loppu päivä oliki järjestelyä ja uusien tavaroitten paikoilleen laittamista. Lopputuloksesta tuli tosi kiva!

Näitäkään ei oltu pesty pitkään aikaan siniset on jo pesty :D




XOXO SUVI

Asuminen Brnossa

Ahoj! Brno on kaupunki johon oppii rakastumaan. Aluksi kun tulin tänne kaikki oli jotenkin niin sekavaa ja varsinki sinä iltana kun saavuimme tänne kaikki näytti niin oudolta ja pelottavalta. Mutta nyt taas on sellainen olo etten halua takaisin suomeen koska täälä on niin mukavaa.

 Julkinen liikenne on todella mahtava. Kuukauden tramikortti maksaa 275 korunaa joten se on vain noin 11 euroa! Ja tramit kulkee viiden minuutin välein joten ei haittaa vaikka myöhästyykin. (Mikä on ihan hyvä vaan koska oon aika hyvä myöhästymään) Julkisenliikeenteen myös oppii tosi nopeeta. Sekä mulle monesti töissä annetaan vaan osoite minne pitää mennä jos meen muualle kuin likusakille google maps näyttää tosi hyvin kaikki tramit millä voi mennä. 

Me asutaan täälä hostellissa. Meillä on kaksi kahen hengen huonetta ja sit yhteinen suihku ja vessa. Keittiö on koko kerroksen yhteinen joten siellä ei kovin paljon tuu kokkailtua. Meidän vuokra on kuukaudelta 3790 korunaan eli noin 150 euro. Ja siellä on myös pyykkitupa johon voi käydä varaamassa ajan respasta. Pyykkääminen maksaa 60 korunaa eli noin 2,5 euroa.

MALLUN AJATUKSIA

Mulla ei kauheasti ollut odotuksia tai ennakkoluuloja Brnoa kohtaan. Tää on silti ollut kuitenkin vähän erilainen paikka mitä mä odotin. Täällä on graffitteja lähes jokapaikassa. Täällä on ok pussailla ja hempeillä julkisesti kadulla tai ilmeisesti ihan missä vaan. On ok lenkittää koiraa ilman talutushihnaa ja on ihan ok polttaa tupakkaa lähes kaikkialla sisätiloissakin (Ellei kyltillä ilmoiteta toisin). Tämä kyllä kuullemma onneksi muuttuu nyt tässä parin viikon sisällä. Brnossa autot parkkeeraa ihan hassusti! Tosi tiivisti ja ilmeisesti ihan mihin tahansa saa parkkeerata.. Täällä hienossa ravintolassa syöminen on suomeen verrattuna todella halpaa ja iso limsapullo maksaa n.1e. Ruuasta tulee joskus myöhemmin lisää, niin en siitä ala vielä sen tarkemmin selittämään.

Täällä on olutkulttuuri. Mä en oikein tykkää siitä. Se siis tarkoittaa, että on ihan ok juoda joka päivä olutta ja jos menee syömään johonkin niin kaikki juo ruoan kanssa olutta. Täällä on joka paikassa pubeja ja kaupassa oluthylly on kolme kertaa isompi kuin karkkihylly. Kindergartenissakin kun katsottiin piirrettyjä niin siinä lastenohjelmassakin ne tyypit veti olutta. Itse en siis juo ollenkaan kaljaa. Onneks kuitenkin täältä löytyy mullekkin juomista, esim. coca colaa :) Ravintoloissa limsat maksaa melkein enemmän kuin kalja.

Haluun muuten kertoa, että mulla oli trameista=raitiovaunuista? sellainen mielikuva, että ne olisi vähän niinkuin avaruussukkuloita, jotka on harmaita ja ne menee todella nopeasti sekä äänettömästi. Mut haha sellasia ne ei todellakaan ole. Niistä kuuluu kamala räminä ja niiden kuskit äkkikiihyttelee kokoajan yms. Aluksi oli aika kamalaa, jos joutui seisomaan ja pitämään kiinni tangosta, koska mä en kunnolla yletä siihen tankoon. On myös mahdollistaa pitää kiinni maassa olevista "tolpista" tai tuolin selkänojasta. Nyt tramilla matkustamiseen on kuitenkin tottunut, että enää ei meinaa kokoajan kaatua, vaikka joutuisinkin seistä. Tossa alemassa kuvassa on trami ja tollainen tolppa josta voi pitää kiinni.

Täällä on ollut yllättävän raskasta. Mua vähän naurattaa, ku pari mun kaveria on toivottelut hyvää loppulomaa yms. haha ei me täällä lomalla olla. Vaikka on tää tavallaan ollut irtiotto suomesta ja omalla tavalla tuntuu niinkuin ois lomalla, mutta ei tää mitään lomailua silti ole. Mua stressasi ennen tänne tuloa raha, eli esim. laskujen maksaminen ja täällä kulkeminen. Laskujen maksaminen on ollut ihan easya. On myös helppo laskea kuinka paljon vaikka 200 koronaa on. Korona on siis tsekin rahayksikkö ja yksi euro on keskimäärin noin. 24 koronaa. Eli jos haluaa tietää, että paljonko vaikka joku vaate maksaa euroissa, niin koronoiden määrä pitää jakaa 24:llä tai sillä luvulla mikä se kurssi on sillä hetkellä. (Ite oon kyllä jakanut aina 24:sella tai useimmiten kysyn kyllä esim. Suvilta että paljonkos tää nyt olikaan euroissa, haha). Kulkeminenkin täällä Brnossa on ollut tosi helppoa! Pienesti vaan jänskättää se, että kuinka selviän yksin Prahan lentokentällä kun muut jää mua pidemmäksi aikaa tänne ja lennän yksin kotiin.

(fun fact: Ensimmäisellä viikolla mun puhelin hajos, se lakkasi ottamasta kosketusta, mutta herätys soi silti viisi päivää 6:40 alkaen ja se pimputti joka päivä sen muutaman tunnin, ennenkuin siitä vihdoin lauantaina loppu akku. <3)

Töissä mulla on välillä vähän ulkopuolinen olo, jos oon niiden muiden ohjaajien kanssa, koska he tosiaan puhuu vain tsekkiä. Mulle silloin heti alussa sanottiin, että joo sun ohjaaja on ainoa kuka puhuu englantia. Nyt oon tajunnut, että se tarkotti myös sitä, että hän on ainoa kelle voin puhua. Mutta se on ihan fine. Oon aina saanut mun asiat sanottua niin että mun ohjaaja on ymmärtänyt, paitsi kerran!! Yritin aika alussa kysyä, että onko ok jos tuun lökäreillä töihin (ku niillä kaikilla oli siihen asti ollut vain farkkuja jalassa). Mun ohjaaja ei tajunnut millään, että mitä yritin kysyä. Hän luuli et kysyn, että voinko tulla likasena tai ilman kenkiä töihin, haha.

Niinkuin aikaisemmin oon maininnut, niin kindergartenilla meillä on välillä teatteriesityksiä. Kerran yksi mies oli pitämässä jotakin omaa showtaan. Mä en oikeen kunnolla seurannut,ku en tajunnut yhtääään, että mitä hän selitti. Olin siis vähän ajatuksissani ja jossakin vaiheessa havahduin, että hän oli kysynyt multa jotain ja ootti siinä vastausta. Olin vähän että öööö what :DDDDD Sitten yksi meidän ohjaajista sanoi, että mä oon finsky, elikkä siis suomalainen. Esityksen lopussa oli tosi ihana, kun tää mies esitti jotakin kuningasta,niin hän puhu englantia! Hän puhu siis mulle ku eipä kukaan muu siellä oikein englantia tajua. Hän kysyi multa, että miten menee ja mistä oon kotosin.

Se on niin hassua kun suomessa mä oon aina inhonnut puhua englantia, mutta täällä on aivan onnessani, jos joku puhuu sitä. Varsinkin töissä! Tai oikeastaan vain töissä.Pääsin kerran muutaman vanhemman lapsen englannintunnille. Heidän opettaja puhu englantia ja tunnilla käytiin läpi kaikkia basic-juttuja. esim. "i like banana" ja jotakin tuollasia perusjuttuja. Mutta mä olin oikeesti tosi innoissani, kun ymmärsin kaiken mitä hän sanoi.

Kindergartenissa mun ohjaaja kertoi ekoilla viikoilla, että on tulossa vanhempainilta tai sellanen "kevätjuhla". Sanoin hänelle, et mäkin haluan osallistua ja se oli ok. Hän selitti et mennään johkin paikkaan ja pläpläplä. Oletin, että me mennäään tramilla johonkin juhlasaliin tai vastaavaan. Nooo sitten ku tää pääpäivä tuli, niin töiden jälkeen mun ohjaaja oli sillei, että ootellaan tässä, että me mennäänkin autolla. Hetkenpäästä istuin pienessä(ihan sairaan hienossa) pikku volkkarissa, neljän muun ohjaajan kanssa. Istuin keskellä takapenkillä ja pelkästään hymyilin, kun ne kaikki mun ympärillä siinä puhu tsekkiä. Se paikkakin oli vähän erilainen mitä kuvittelin. Se oli joidenkin kukkoloiden alla ja siellä oli muutama huvipuistolaite? ja tosi iso ruohokenttä. Kun tapahtuma alkoi niin tää kindergartenin boss alkoi puhumaan siinä jotakin. Hetken päästä tajusin, että hän puhui musta ja sitten hän pyysi mut seisomaan sinne hänen viereen. Mitään en taaskaan ymmärtänyt (muutakun finsky) hymyilin vaan. Hän ilmeisesti siis esitteli mut lasten vanhemmille.

Lasten esitysten jälkeen, yksi ohjaaja vetäisi jostakin esiin linnunpelättimen. Sitten kaikki huusi jotakin ja se linnunpelätin heitettiin vieressä virtaavaan jokeen. Se linnunpelätin näkyy tossa alhaalla olevassa kuvassa.

Kaiken kaikkiaan täällä on mennyt hyvin. PAITSI että meidän parvekkeella asui puluja. Onneksi me kuitenkin näppärinä likkoina päästiin niistä Suvin kanssa eroon. :) Mua on pienesti alkanut tulevaisuus ahdistamaan ja mietittymään enemmän. Niinkuin tuolla ylempänäkin mainitsin, niin mä lähden muita aikaisemmin suomeen, koska meen suomessa työssäoppimaan ja tekemään näytön, että valmistun ajallaan. Näytön tekeminen niin lyhyessä ajassa vähän stressaa. Mulla on nyt ensiviikolla netissä tehtävä sosionomin esivalintakoe. Se vähän kans stressaa, koska en vielä tiiä, että mitä teen jos en tuonne kouluun pääse.

ps. Pakko sanoa tähän loppuun maailman paras juttu! Mä olen pienesti koukussa realitysarjoihin, etenkin temptation islandiin. Ensin näytti siltä että, en pysty katsomaan sitä ollenkaan täällä, koska sitä näytetään vain suomessa. Mutta simsalabim taikoja tapahtui ja nyt pystytään katsomaan sitä täällä !!!!! <3<3<3

                                                    xoxo Marleena

CLUB LIKUSAK

Heipsun keipsun tänään kerron mun työpaikasta.

 Likusak on noin 12-26 vuotiaille suunnattu ajan vietto paikka. Likusak kuuluu ratolest brnoon. En osaa ratolest brnosta sanoa kovinkaan paljon vaan kuin että se on laajalti  brnoa toimiva järjestö joka auttaa nuoria, lapsia ja myös perheitä eri tavoin  ja esim. Sesilia työpaikka IQ Roman kuuluu myös siihen. Likusakissa nuoret saa valistusta huumeista, seksistä, ja kaikesta muusta mahdollisesta. Likusak on brnon "huonolla alueella". Likusak on matalan kynnyksen palvelu ja sinne voi tulla kuka tahansa. Siellä ohjaajat opastaa ja auttaa eri elämän tilanteissa, sekä tietenkin .siellä on Wifi joten asiakkaat mieluusti istuvat ja selaavat puhelimiaan. Likusakissa ei olee mitään säännöllisiä aktiviteetteja, koska asiakkaat tulevat ja menevät päivän mittaa. Teemme mitä nuoret haluavat, esim. joku nuori saattaa tulla ja sanoa että katsotaan elokuva, silloin me katsomme elokuvan. Enimmäkseen nuoret ovat siellä tietokoneilla, kuuntelevat musiikki ja pelaavat pöytä futista.

"baaritiski"

Pöytä johon nuoret saa kirjoittaa mitä haluaa

Aluksi kun tulin töihin ohjaajani Zuzana sanoi, että nuorten on aluksi totuttava uuteen työtekijään ennen kuin kunnolla tulee puhumaan. Aluksi nuoret olivat tosi ujoja minua kohtaa, koska heidän pitää puhua englantia. Ja olin kyllä ujo itsekkin, koska en ole ikinä ollut mikään hyvä englannissa, mutta täälä kun pitää hoitaa kaikki asiat englanniksi sitä lopulta uskaltaa alkaa puhumaan vaikka ei hyvää englantia puhukkaan. Heti toisena viikkona kun oli likusakissa tänne tuli kunnon helle aalto joten nuoret pyysivät mua mukaan läeiselle jalkapallokentälle pelaamaan, koska pelaamisessa ei tarvitse puhua englantia. Kun pelasimme jalkapalloa joillekki valkeni että olen ihan kunnolla harrastanut jalkapalloa jonka jälkeen he kyselivät todella innokkaasti minun lempi pelaajia ja joukkueita google-kääntäjää apuna käyttäen. Oli hauska huomata heti muutaman päivän jälkeen kun nuoret oppivat tuntemaan mut, että kun he tulevat likusakkiin he eka huutavat "Ahoj!" ja sitten kun näkevät mut sanovat "Hello!"  Jotkut ovat tosi kiinnostuneita Suomesta varsinkin suomenkielestä. 

Kindergarten

Nyt saatte kuulla mun, eli Marleenan, työpaikasta! Mulla kyllä ilmeisesti vaihtuu tämän viikon jälkeen ohjaaja sekä ryhmä. Nyt olen perhosissa ja nämä kuvat ja asiat on sieltä.

Mun työpäivä alkaa joko klo. 8.00 tai klo. 9.30. Herätys pitää soida ööm 1 ½ tuntia aikasemmin, että pystyn hetken torkuttamaan ja kerkiän töihin ajoissa. Mun ja suvin työpaikat ovat lähellä toisiaan, mutta ne on aika kaukana meidän hostellilta. Ensin mun pitää kävellä pysäkille, sieltä hypätä tramiin jonka numero on 12 ja mennä sillä asemalle. Asemalta meen 8 numeroisella tramilla mun työpaikan lähellä olevalle pysäkille. Pysäkiltä kävelen noin 200m? kindergarteniin. Koko matkaan menee noin 35-45min. Olen kerinnyt pienesti mokailemaan noiden tramien kanssa. Oon jäänyt liian aikaisin pois, meinannu mennä mun pysäkin ohi ja kerran menin 12 tramia väärään suuntaan, niin olinkin yhtä-äkkiä Komarovissa päätepysäkillä. Onneks trameja kuitenkin menee n. 5min välein niin ei pieni erehtyminen haittaa!

Oon siis työssäoppimassa kindergartenissa elikkä päiväkodissa.

Siellä on  max. 28 lasta kerralla ja ne on 4-7vuotiaita. IHAN SIKA SÖPÖJÄ. Yksi lapsi on erikoislapsi. En ihan varmaksi tiiä mikä tällä lapsella on, kun mun ohjaajan englanti ei oikein riittänyt sitä kertomaan. Lapsi on tosi levoton ja arvaamaton. Hän ei ilmeisesti myöskään osaa puhua, vaikka on 6-vuotias. Lapsella on oma ohjaaja. Perhosilla (eli tämä ryhmä missä olen) on vain yksi ohjaaja, tai kaksi, jos tämän erikoislapsen ohjaaja lasketaan. Se tuntuu musta tosi typerältä, kun on niin paljon lapsia ja periaatteessa vain yksi aikuinen, joka pystyy katsomaan kokoajan niiden perään.

Mun työpaikan trami pysäkiltä.

Mun kenkä tramissa.

Päiväkodin normaalipäivä menee niin, että klo. 8 lapset tulevat omaan luokkaan, sitä ennen he on olleet leikkimässä toisten ryhmäläisten kanssa samassa luokassa. Omassa luokassa on vapaata leikkimistä ja teemaviikon tehtävä/tehtäviä. Aikaisemmat kaksi viikkoa oli liikenneviikko. Silloin lapset mm: väritteli liikennevaloja, raketteja, junia yms ja kävivät liikennemerkkejä läpi. Seuraavat kaksi viikkoa on pääsiäisviikko.
Leikin ja tehtävien ohella n. puoli 9 on välipala. Se on yleensä joku puolikas patonki. Jos päiväkodilla on jotakin erityistä niin se on yleensä tässä kohtaa. Viime viikolla oli pelle esiintymässä ja tällä viikolla oli yhden miehen pitämä teatteri. Erikoisjutun tai leikkien jälkeen mennään ulos. Ollaan oltu ulkoilemassa jalkapallokentällä, takapihan leikkikentällä, puistossa ja jossakin läheisellä leikkikentällä. Yksi päivä myös vain käveltiin kun oli vähä vilponen. Ulkoilusta mennään sisälle klo 11.15-11.30 ja sitten on ruoka. Ruuan jälkeen lapset menee nukkumaan ja ne herätetään kahdelta.

Mun lemppari tekeminen tuolla on ollut lasten herättäminen, jotka ei heränneet herätyslauluun. Ne on silloin niiin söpöjä. Herätyksen jälkeen on taas välipala ja se on yleensä kans jotakin leipää ja jotakin vihanneksia.(Yleensä ne vihannekset on ollut tosi pahoja. esim. kerran se oli mun mielestä raakaa perunaa.) Välipalan jälkeen on taas vapaata leikkiä.

Mun mielestä näillä ohjaajilla on aika kovaa rakkautta noita lapsia kohtaan. Esimerkiksi jos joku itkee niin ne ei oo silleen "voieivoiei mikä on?!?!?!". Vaan ehkä enemmän silleen " joo toi itkee usein, en tiedä mikä hänellä on." Näillä on myös paljon enemmän fyysistä kontaktia kuin suomessa. Ohjaajat saattaa ottaa kovakouraisesti lasta kiinni yms. He myös halailee paljon enemmän lapsia kuin suomessa. Lapset keskenäänkin silittelee usein toisiaan ja halailee. Muakin lapset tuli melkein heti silittelemään. Kerran eräs pikkupoika heitti mua ensin pallolla päähän ja sen jälkeen hyppäsi syliin yrittäen pussata huulille?? Mun mielestä on myös aika jännä, kun vertaa Lehtimäen ja Brnon tätä päiväkotia. (Olin siis kesällä lehtimäen päiväkodissa kesätöissä.) Niin jos siellä lähettiin pihalle, lapset meni ensin parijonoon ja sitten otettiin iso naru mistä kaikki lapset pitivät kiinni. Ohjaaja käveli ekana ja vikana. Täällä kun kävellään johonkin, niin lapset kävelee parijonossa, ohjaajat kävelee jossakin yhdessä ja ne juttelee keskenään. Tuolla ei myöskään katsota, että kaikki pesee kädet kun tullaan ulkoa.

Tässä oltiin lenkillä hienosti parijonossa.

Eniten hämmennystä mulle on aiheuttanut tuolla syöminen. Ensimmäisenä päivänä ihmettelin, kun mulle laitettiin se ruoka valmiiksi lautaselle. En siis itse saanut ottaa ruokaa sen verran kun halusin, vaan mun ohjaaja laitto sen verran kuin ajatteli, että syön. Olin vähän et okei joo thank you. Se oli siis keittoa. (Tsekkiläiset keitot on kyllä mun mielestä aikalailla pelkkää lientä) Sitten aloin ihmettelemään, kun mulle oli laitettu lusikka, haarukka ja veitsi siihen. Meidän Tsekkiläinen yhteishenkilö sanoi, kun oltiin kolmantena päivänä syömässä, että kaikki täällä syödään haarukalla ja veitsellä. Mä sit siinä oikeasti vakavissani mietin, että pitääkö mun syödä tätä keittoa niillä. Oottelin hetken, että muut alko syömään ja ne söi ihan normaalisti lusikalla, haha tottakai. Sitten kun oltiin syöty keitto, niin sinne tuotiin uus ruoka??? Se taisi olla makaroonia ja jotakin kastiketta. Järkytyin ihan kamalasti, kun en todellakaan olettanut, että siellä olisi monta ruokaa. Sitten kun kävin hakemassa ruokaa, niin siellä oli kokki joka laitto sen ruuan valmiiksi. Hänkin laittoi sitä tosi paljon, vaikka olin heti siinä et joo thank you stop. Nyt oon kuitenkin jo tottunut siihen, että tuolla on _aina_ ensin alkukeitto ja sen lisäksi joku kunnon ruoka. Joskus on myös jälkiruoka. Oon tottunut myös siihen, että se ruoka laitetaan mulle valmiiksi.

Rakennettiin sika hieno linna!!

Ennen uniaikaa katsottiin leffaa.

Oon tykännyt olla tuolla töissä. Lapset on oikeesti tosi ihania. Ainoa huono asia tässä vaiheessa on vaan kielimuuri. Lapset puhuu tsekkiä, ohjaajat puhuu tsekkiä. Ainoastaan yksi ohjaaja puhuu englantia. Hänen englanti on aika samantasoista ku mun, eli ei kovin hyvää. On tosi raskasta ku esim. jos mennään pihalle niin kaikki ohjaajat puhuvat siinä keskenään ja mä en tajua yhtäään, että mitä ne siinnä puhuu. Välillä oon oikeasti havahtunut tuolla siihen, että en oikeesti tajua ketään. Joskus myös tulee sellanen olo että ei pysty tekemään mitään eikä auttamaan mitenkään. Oon kyllä silti parhaani aina yrittänyt. Lapsillakin on tosi paljon asiaa mulle ja ne on kokoajan selittämässä jotakin. Mä osaan nyt yhteensä ehkä 7 tsekkiläistä sanaa, niillä ei kauheen rakentavaa keskustelua saada aikaiseksi. Puhun heille englantia tai suomea. Onneksi on olemassa elekieli yms, niin kyllä aina pystyy kommunikoimaan. Olisi vaan silti kiva ymmärtää, että mitä he mulle puhuvat.

Yksi päivä oli tosi ihana, kun kaksi poikaa yritti sanoa mulle, että leikitään hippaa. Olin vähän niinkuin en tajuaisi, kun sellainen palosammuttimen kokoinen pikkupoika roikkui mussa ihan kokoajan kiinni. Jos joku tuli puhumaan mulle tai ottamaan kädestä niin se heti puuttua asiaan. Ei siis sinä päivänä leikitty hippaa. Siitä seuraavana päivänä toinen niistä pojista tuli sanomaan mulle "catch me". Se oli ilmeisesti opetellu sen ihan vaan sitä varten, että pystyisi leikkiä mun kanssa hippaa, haha ihana. Sitten kun hetken leikin hänen kanssa hippaa, niin pian oli 10 muuta lasta juoksemassa perässä huudellen tsekiksi jotakin, mikä ilmeisesti tarkotti "et saa kiinni".. ihania lapsia.

ps. Oon tän kahden viikon aikana tanssinu gangman styleä ja miettiny mitä ketut sanoo enemmän ku mun koko elämän aikana aikasemmin.



xoxo Marleena